Heps; viikko aikaa ja lava kutsuu Huomenna olisi vuorossa vielä viimeinen selkätreeni, jonka otan kuitenkin kevyemmin mitä viimekertaiset ovat olleet; ei siis enää tuplatreenipäivää selälle ja maastavedonkin voisin jättää tekemättä. Myös nämä pääsiäisen vapaat olen ottanut sinänsä rennommin, kun en ole tekemisen puutteessa tehnyt kahden puntin päivää vaan kerta on riittänyt (ja vallan mainiosti näillä energioilla). Nyt on taas vaihteeksi niin hyvä olo, vaikka vatsa ilmoittaakin ruoka-ajasta, mutta toisin oli olon puolesta eilinen puolipäivää, kun kaikki tuli heti läpi mitä suuhunsa pistinkin….no onneksi tältä olen välttynyt muuten oikeastaan koko dieetin ajan; huh.

Torstai päivä oli minulle se viimeinen nitistys siinä mielessä, että jos siitä selviän niin  selviän hyvin myös pääsiäisen ja ensi viikon. Selvisinhän siitä, vaikka se olikin koko matkan pisin ja ankein päivä (ehkä vain siksi, koska se oli vain päässäni “se” päivä…)

Pääsiäiseksi piti kehittää jotain tekemistä, kun ei mihinkään voi/viitsi lähteä eikä sitä kotonakaan voi vaan olla. Olen yrittänyt kaikin keinoin välttää kokkailuja/leipomisia, koska kun syöjiä ei ole enkä halua pakastinta ahtaa kaikella sonnalla, koska itse joudun sen sitten myös tyhjentämään. No nyt on kuitenkin pakastevihannesten tilalle saatu jo jotakin täytettä.

Aloittelin torstai iltana terveellisemmällä pakastettavalla, kun päätin tehdä tomaattista jauhelihakastiketta. Jauhelihat vain ruskistetaan sipulin ja valkosipulin kanssa, jonka jälkeen haudutellaan niitä kattilassa tomaattimurskan, pyreen ja mausteiden kanssa. Ainakin tuoksui hyvältä.

Kastikkeesta jätin osan pakastamatta, koska oli ihan pakko saada sitä myös johonkin muuhun käytettyä. Päätin tehdä sitten piirakkaa. Tässäkin pyrin terveellisempään versioon ja tein pohjan rasvattomasti ja kermaviiliä käyttäen eli sillä samalla pohjalla mitä yleensä. Yksinkertaisuus oli piirakan idea ja päälle tuli vain kastikkeen lisäksi kermaviili-muna seos sekä tomaattia ja mozzarellaa. Päälle sujahti hieman liikaa pizzamaustetta ja basilikaa, mutta eipä kai tuo haittaa.

Jos eilinen aamu meni piirakan puolesta hyvin niin loppupäivä ei sitten todellakaan, kun nyt viimein päätin kokeilla kaalikääryleitä. Niitähän oli suunnitelmissa tehdä silloin viime dieetillä eli puolitoista vuotta sitten. Niin aikaavievää puuhaa se on, että siihen hommaan en lähde muuta kuin ajantappomielessä, jos enää sittenkään tämän kokemuksen myötä. Olisi vain pitänyt uskoa Smilekoiraa, kun hän haukkui kaalin heti, kun sen kotiin raahasin. Minä vain sanoin, että kiltti kaali se on…..Ei todellakaan ollut! Kääryleiden teosta ei sitten sen enempää, kun että kaalisilppua on jääkaapissa, täytettä on pakastimessa “jauhelihakaalipatana”, suutuksissani laitoin liikaa kermaa ja siirappia kääryleille, osa kääryleistä lensi roskiin, kun ei vuokaan mahtunut ja sitä rataa….No sain minä pakastimeenkin ainakin muutaman kääryleyritelmän ja loppupeleissä ainakin tuoksui hyvältä…..Niiden maistamista odottelen mielenkiinnolla…

Pitkäperjantai olikin sitten todella pitkä eikä tarvinnut muuta ihmetellä, kun sain taistella kaalin kanssa.

Tänään ei sisäinen kelloni herättänytkään enää puoli neljä vaan sain nukkua puoli tuntia pidempään, koska menin nukkumaan puoli tuntia myöhemmin…loogista. Aamukävelyn jälkeen salille, jonka jälkeen miniaero 10 min sekä muutama kierros vaparia. Vahingossa testasin aerolla myös crossarin intervalliominaisuutta ja vähällä pääsin tällä kertaa, jos vertaa omaan intervalliin, jossa itse säädän vauhtia/tehoja. Aamulla oli jo niin hyvä olo, että otin jopa kuvan ennen salille lähtöä; yöhousujen peitoksi vain tuulihousut ja aluspaidaksi paita, jota käytän kovimmilla pakkasilla -hyvin menee. Vatsa vielä esiin niin tämä käy ihan kuntokuvasta, kun en niitäkään ole lainkaan ottanut.

Niin -salilta taas koomakauppareissun jälkeen kotio kokkailee. Nyt alkaa kokkailut mennä pahempaan (vai parempaan) suuntaan, kun tänään aloitin browniesseilla ja kahdella värillä. Kahden värin ohjeen olen bongannut joskus S-lehdestä ja uuden fazerinajäätelön myötä tuli sitten tämä idea: suklaakerros fazerinasta ja tuorejuustokerros appelsiinituorejuustosta.

Suklaakerros pohjalle, jossa fazerinasuklaata ja päälle vielä vähän extraa. Nyt olisi kyllä tehnyt mieli nuolla näppejä, kun ihanantuoksuista sulanutta rasva-suklaaseosta kokeilin, koska on jäähtynyttä. En nuollut kuitenkaan.

Suklaan päälle tuli sitten tuorejuustokerros, jota jouduin vähän fiksaamaan: koska marketista ei löytynyt appelsiinituorejuustoa niin sekoitin tavallisen sekaan appelsiinimarmeladia. Tämä versio sai kelvata nyt. Kerroksia sekoitin sitten hieman ennen uunitusta ja olisin saanut sekoittaa vielä rankemmin, jotta tekele olisi vastannut valmiina mielikuvaani. Tuohon kun isken hampaani sitten….

Ja viimeisenä (ainakin tältä erää) tuotoksena tältä päivältä pakastin sai sisälmyksiinsä -MASS jäädykkeen. Kaalikääryleistä jäi kermaa vielä jäljelle niin jotakin piti siitä kehittää niin, että selviän ilman kauppareissua. Muutama päivä sitten tuli MASS -tilauksen yhteydessä iki-ihana MASS minttusuklaapatukka, jonka päätin hyödyntää sitten tähän tekeleeseen. Eli jäädykekamat sekaisin (kermaa, munaa, sokeria) ja sekaan MASS WHEY minttusuklaata sekä patukka pilkottuna.

Murskasin mukaan myös pähkinäsekoitusta eli tuloksena pähkinäinen minttusuklaajäädyke. Kermanlopusta tuli sopivasti kaksi annosta, jotka purkitin vanhoihin ananaspurkkeihin. Tuli niillekkin käyttöä.

Nyt pitäisi sitten sinnitellä reilut kolme tuntia, jotta kaupat sulkevat ovensa enkä pääse enää toteuttamaan ideoita, joita päässä liikkuu turhan paljon. Ensi viikon eväät ovat pienen laskuvirheen takia melkein kasassa, joten ainakin kerran täytyy kauppaan vielä lampsia, mutta ei välttämättä tänään.

huhtikuu 7, 2012
Kategoriat: Ei kategoriaa . . Kirjoittaja: massaminna

6 kommenttia

Kommenttien RSS-syöte Paluuviitteen osoite