Viime viikko meni tavoitteiden mukaan kevyesti ja lauantaina starttasin uuden kierron levänneenä. Kroppa olikin vähän ihmeissään ja heräsi kuin horroksesta eloon. En muista milloin viimeksi olisin hikoillut niin paljon….Starttasin treenit kanankoipien kasvattamisella ja tuntui taas siltä, kun ne olisivat hiukan kasvaneet. Niin….ne kuvitelmat olivat vain kuvitelmia, kun napsasin äsken todistusaineistoa niistä.

Täytyy muuten alkaa taas panostamaan tuon vammajalan treeniin enemmän….täytyy myöntää, että viimeaikoina en ole keskittynyt siihen niin kuin pitäisi, vaan olen usein jatkanut sarjaa, vaikka toinen jalka on jo ihan lopussa.  Noh, lauantaina palasin viimeistään taas todellisuuteen, kun tein prässiä jalka kerrallaan. Voimatasot ja tuntuman saaminen ovat aivan eri luokkaa

Toisaalta jalkojen koolla ei niin merkitystä ole vaan sillä, että ylä- ja alakroppa ovat tasapainossa lihasmassan suhteen. Kaikki grammat vain alakertaan niin hyvä tulee…

Loppuviikosta posti toi myös mukavan yllätyksen lisäravinteiden muodossa. Nyt vihdoin ja viimein sain tilattua seuraavaa, jota olen himoinnut jo kauan. Ajattelin ensin odotella iltamyöhään ennen kuin maistan herkkua sillä pelkäsin, että herkkuhimo iskee, kun makuun pääsee ja illalla ei ole enää mahdollisuutta lähteä kauppaan lisää evästä hakemaan. Lopulta uskalsin maistaa silläkin uhalla….Yllätys olikin suuri, koska minkäänlaista makeanhimoa ei tuon jälkeen syntynyt Jos viikolla kaipaisin jotain ylimääräistä hyvää niin tämä voisi olla vaihtoehto, sillä pullaa, keksejä, karkkia….ei parane edes maistaa. Verensokerit hyppää hetkessä taivaisiin ja keho huutaa lisää makeaa.

Äippä piipahti kesälomallaan myös moikkaamassa Aikomus oli leipoa jotain ylläriä viikonlopun jälkkäriksi, mutta tällä kertaa sain jättää leipomiset seuraavaan kertaan, koska mukanaan hänellä oli vain minua varten loihdittu maustekakku…..Nami nami…Ruoaksi äippä toivoi jotain kevyttä, joten väsäsin sitten salaattia kylmäsavulohella. Fetajuustoa en ole syöny aikoihin ja ai että oli hyvää!!!

Olipahan äippä pitänyt myös ruokapäiväkirjaa, jota yhdessä sitten purimme. Äippä yllättyi erityisesti siitä kuinka vähän hän oikeasti syö siihen nähden mitä luuli syövänsä. Terveellisillä valinnoilla ruokaa saakin syödä yllättävän paljon. Äippä oli kiinnostunut myös siitä, kuinka eri ravintoaineet jakautuvat aterioille ja miten ravitsemusta voisi vielä kohentaa. Odotankin jo seuraavaa visiittiä, jospa äippä olisi ottanut vinkkejäni käyttöön ja saan palautetta…:D

kesäkuu 13, 2011
Kategoriat: Ei kategoriaa . . Kirjoittaja: massaminna . Kommentteja: 1 kommentti