uudet biksut odottaa

Nyt se on varmaa ja neljän viikon kuluttua lomailen toivottavasti lämpimässä säässä. Nyt on viimeistään aloitettava valmistautuminen lomaa varten eli karkoitettava mieliteot mielestä. Ei siis enää ainakaan iltarusinoita ja raejuustoa suoraan purkista niin eiköhän se kuntokin kiristy hieman.

Palkinnoksi lupaan itselleni uudet bikinit. Lupaan myös olla laatimatta tarkkaa aikataulua ainakaan siksi aikaa, kun olen reissussa. En tiedä sitten mitä siitä tulee, kun jo nyt olen suunnitellut kuinka ajoitan aamukävelyn/salin ja aamupalan…..argh.

No tästä on hyvä aloittaa, kun nämä ikivanhat farkkusortsitkin menivät vielä jalkaan. Kaapissakaan ei ole enää mitään ylimääräistä hyvää (kuten niitä rusinoita) ja perjantaina saamani 8 MASS-minttusuklaapatukkaa ja pari muuta tuhosin pe ja la aikana. Taas tuli patukkakiintiö täyteen hetkeksi enkä edes pystynyt syömään kuin 6 MASS-patukkaa putkeen, kun joskus meni vielä 14 kerralla (tosin olivat varmaan pienempiä).

kun osaisi vaan

Täällä alkaa tuntumaan jo pieneltä kriisiltä, kun tuntuu siltä, että jokin uusi pieni projekti olisi aloitettava, mutta kun ei sitten keksi mitään tarpeeksi innostavaa. Olen jo pitkään opetellut vain olemaan eli makaamaan esim. sohvalla telkun ääressä tekemättä mitään. Jotenkin olen siinä onnistunut ja ainakin kokkausohjelmiin olen jopa jaksanut keskittyä. No en kyllä muita ole edes yrittänyt katsoa salkkareiden lisäksi. Tällä hetkellä ei enää mitään kokkailuohjelmia enää tule ja enkä edes salkkareiden aikaan malta oikein pysyä paikallaan. Jotakin ylimääräistä puuhaa olisi  siis keksittävä. Alan jo olla aika epätoivoinen, kun aamulenkillä aloin jo vakavissani harkitsemaan kutomista.

No onneksi keksin myös ehkä hieman mukavempaa puuhaa ja Smilekin saa tekemistä. Voisin alkaa opettamaan Smileä. Nykyään Smile taitaa vain ne normaalit istumiset, makuut jne. Leluista Smile ei oikein välitä ja tänään aloitin leikit vetolelusta ja lelun noutamisesta. Ei kauaa mennyt, kun tyttö toi narun heittämisen jälkeen takaisin:) Toisin kuin Smile niin Sara tykkäsi paljon leluista ja osasi kaikkien lelujen nimet, jotka olin vain nimennyt. Sara tykkäsi myös paljon etsiä. Voisin vaikka tänään vielä testata mitä Smile siitä tykkää….

Smilestä ei viikko sitten vielä vesipetoa tehty, mutta loppuviikosta päästiin jo tähän saakka. No joo, voihan sen uimisen näinkin aloittaa vähän pienemmästä järvestä.

Nyt alkaa kuulemma olemaan punkkeja jo aikas paljon; apuaaa! Eilen kaivoinkin jo punkkipihdit valmiuteen. En tiedä onko minskistä vieläkään punkinpoimijaksi, kun jo niiden kuvat inhottivat niin. Joo-o; oli pakko myös katsella niitä tietokoneen näytöltä ensin, jotta en ihan shokkiin mene, jos oikeasti joudun niitä Smilestä poimimaan…

Aamulla kävin viikon viimeisellä treenillä. Tälläkin viikolla niitä tuli yhteensä kuusi ja viimeisenä selkää. Viime viikolla päätin tehdä tällä viikolla uuden ennätyksen alataljassa, kun en siihen koskenut viimeksi lainkaan. Salimatkalla olin vielä valmiina yritykseen, mutta ennen treeniä muuttuivat suunnitelmat täysin ja päätin tehdä hieman erilaisen treenin.

Kuten kaikkia lihasryhmiä, myös selkää treenailen nykyään fiilispohjalta ja heilutellen. Selkätreeniä olen keventänyt eniten ja olen päässyt siinä sen vaiheen ohi, että ei tarvitse aina tehdä niitä kaikkia kuningasliikkeitä. Tänään selkätreenistä tuli sitten seuraavanlainen kiertoharjoitus; mave—>ylätalja eteen—>alatalja—>ylätalja taakse—>leuat kapealla—>leuat leveällä kevennetysti. Yksi sarja kutakin liikettä ja vaihto heti seuraavaan liikkeeseen. Palautusaika tuli liikkeen vaihdosta ja remmien sitomisesta. Pidemmän palautuksen pidin kierroksen jälkeen ja kierroksia tein yhteensä neljä. Painot pidin aikalailla normi treenipainoina ja toistoja aina neljästä kahteentoista per liike. Lisäksi tein muutaman pidemmän sarjan mavea ja loppuun 4 sarjaan soutua t-tangolla. T-tanko soutu vain sitä varten, että poistin sillä alkavan jumituksen toisella selkäpuoliskolla.

Pikkuhiljaa alkaa koivet pyöristymään ja jatkan niidenkin heiluttelua enkä yritä liikaa. Tällä tavoin ne ainakin kehittyivät parhaiten. Niistä tulee vielä hyvät.

Nyt en ole päässyt kokkailemaan mitään uutta :( Tai no jotakin uutta tein tänään, kun pistin makaroonit tulille treenin jälkeen. Pastaa olen viimeksi keitellyt……jaa-a -siitä on kauan aikaa.

 

Sain sittenkin vielä tälle viikolle jotakin aivan uutta herkkua syöpöteltäväksi. Eilen teki niin mieli ranskalaisia ja nakkeja/makkaraa, mutta en vain pystynyt ostamaan niitä kaupasta, kun tuoteselosteita vilkaisin. No tänään alkoi tekemään mieli bataattia ja päätin sitten yhdistää mieliteot. Nakit korvasin rasvattomimmilla kalkkunanakeilla (100kcal,P:12g, HH:2,1g, R:4,7g)/100g ja bataatin laitoin uuniin: bataatti ja pari isoa porkkanaa palasiksi pellille, maustoin ne öljy, suola ja pippurisekoituksella, päälle pilkotut punasipuli sekä 3 isoa valkosipulinkynttä ja valkosipulista yrttimaustetta. Nämä uuniin 200 asteeseen ja nakit sekaan myöhemmin. Jee jee, bataattia taidan uunittaa toiste uudestaankin!

Pelkurit

Aloittelin tänään treeniviikon sitten jalkatreenillä, vaikka haudoin monena päivänä ajatusta, että en koskisi viikkoon yhteenkään painoon vaan pitäisin pyöräilyviikon. No pyöräilyviikko saa nyt vielä odottaa uutta innostusta. Tällä hetkellä treenit ovat olleet nopeita 30-60min heilutteluita ja huilit pidän lyhyinä. Esim. tänään tein n. puolen tunnin treenin hack-kyykkyä, prässiä, ojennusta sekä vatsaa. Sarjamäärä riippuu siitä mitä pitää sarjana; onko sarja se huilin välinen rypistys vaiko huilin ollessa lyhyt niin itse pidän sarjana esim. kolmen rypistyksen satsia. Toistot liikkuivat 6-12 välillä ja painot olivat pienet; hackissa pelkkä kelkka ja prässissä 100kg :)

Olin odottanut viikonloppua ja äitienpäivää, koska pääsin toteuttamaan jo kauan suunniteltuja testejä keittiöön. Mielessä kävi myös, että olisin vienyt äipän valmiiseen äitienpäiväbuffettiin, mutta onhan se itse tehty aina parempaa (ainakin ajatuksena, jos ei muuten). Äitienpäivänä syöpöteltiin sitten kana-kasvisgratiinia, savulohilohi-aura voileipäkakkua ja rommi-banaanikakkua. Olikohan hieman tuhtia tavaraa vai romminko syytä, mutta jokaisella nousi ruumiinlämpö ja itsellä lämmön puolelle…

 

Myös Rääpäle sai seuraa, kun siskollani oli Smilen veli Repe sekä Iirokoira mukana. Smile ja Repe jaksoivat painia ja leikkiä, kun taas Iiropoikaa kiinnosti ihan joku muu, kun se oli jatkuvasti nylkyttämässä Smileä. Eikä Smile tietenkään pannut yhtään vastaan.
Kävimme uittamassa myös Smileä ja Repeä, mutta ei ne arkajalat veteen uskaltaneet. Olisi pitänyt Saran olla mukana mallia näyttämässä, kun vielä viime loppukesästä lupasin Saralle, että ensi kesänä pääsee taas uimaan, kun silloin vain lenkkeiltiin lätäkköjen ohi :(

Lämpöä ja uusia makuja

Viime päivityksestä vierähti luvattoman pitkä aika. Ei ole ollut mitään ihmeellistä mielessä, mutta nyt ajatuksena on alkaa taas kirjoittaa ahkerammin, vaikka sitten vaan päivän jumpasta.

Kisojen jälkeen lähdin kokeilemaan toisenlaista tapaa päästä “normaaliin” arkeen mitä aiempina kertoina. Ennen olen yrittänyt nostaa painoa hitaasti ylöspäin ja on ollut tosi vaikeaa, kun periaatteessa saa syödä vapaasti, mutta ei sitten kuitenkaan. Nyt kokeilin toisenlaista tapaa ja päätin nostaa painon kerralla ylös ja syödä sen mukaan miltä tuntuu. Nämä kolme viikkoa on mennyt niin paljon helpommin mitä ennen. Viikon lomailin buffetpöytien ääressä nauttien jäätelöä ja suklaata lisukkeiksi, tämän jälkeen palasin jonkinlaiseen ruokarunkoon, mutta maistelin vielä jätskejä ym. ja ruoissa olen kokeillut uusia juttuja mitä olen halunnut. Vapun aikaan meni suusta alas herkkuja yllin kyllin, jonka jälkeen olen taas palannut ruotuun. Nyt paino on n. 4,5kg korkeampi mitä ennen kisoja ja olen tyytyväinen siihen, että kokeilin reippaampaa painonnostoa mitä ennen.

Kisojen jälkeen jännitti, mihin ruokaan tai ruokiin iskee himo niin kuin tapana on ollut. Viimeksihän himo tuli raakasuklaaseen ja siihen liittyviin eri versioihin sekä maapähkinävoihin. No nyt kannoin kaupasta erilaisia muroja ja myslejä…..on ollut hedelmämyslejä, hunaja- ja suklaamuroja ja jugurttimysliä. Nyt olen päässyt onneksi niiden himoitsemisesta jo yli, mutta vielä menee muutama aamu, jotta varastot ovat tyhjentyneet. Sitä ihmettelen vielä, että kertaakaan en ole irtokarkkiostoksilla käynyt; ehkä myslit ovat “syynä” tähän.

Pärnussa maistoin varmaan ensimmäistä kertaa aurinkokuivattuja tomaatteja sattumalta ja niihinhän hurahdin aivan täysin. Nyt niitä on löytynyt päivittäin lautaselta. Myös tsatsikikokeiluja turkkilaiseen jugurttiin on tullut tehtyä ensimmäistä kertaa ikinä; nami!

Viimeaikoina iltapalaherkkuna on ollut seuraavanlaisia söössejä; olen oikeastaan heittänyt pannulle vaan kaikkea mitä kaapista on löytynyt ja muutamalla valkuaisella kiinteyttänyt sopan.

Pärnussa ihastui myös kaikenlaisiin kasvisruokiin!!! Lauantaina oli sitten pakko kyhätä elämäni ensimmäinen kasvisgratiini. Niin yksinkertaista, hyvää ja helppoa, että ehkä saatan tehdä myös toiste.

    

Eilen kokeilin vielä kauan mielessä muhineen testiruoan: canneloneja. Päässä oli valmiiksi oma sovellus tonnikalatäytteeksi, mutta koska sain myös ruokaseuraa niin omaa viritystä en sitten uskaltanut testata vielä vaan tyydyin jauhelihaversioon.

Vappuna paistelimme sitten munkkeja……Aurinkomunkkeja.

Pikkasen pelotti jäikö sisus aivan raa’aksi, koska tummuivat päältä aika nopeaan :) Mutta sisus oli aivan täydellinen ja päälle teimme kinuskikuorrutteen. Vapun lisäksi vietimme myös laskiaista – eli munkkien väliin vielä hilloa ja kermavaahtoa. Kuusi munkkia upposi hienosti vappupäivällisen päätteeksi jälkkäriksi ja juomallekkin jäi tilaa (turhan paljon).

Salillakin olen viettänyt aikaa enkä vain patojen ääressä. Aikomus oli pitää kisojen jälkeen taukoa vapun aikaan niin kauan miltä tuntuu. Sitä ennen treeniä kunnon voimissa. No niin, empä taida tätämenoa kauaa iloita kunnon voimista, kun jo ensimmäinen hauistreeni Pärnussa teki forkun kipeäksi. Viime kesästä ja forkun tilasta ei ole niin kivoja muistoja, kun taistelin käden kanssa eikä sillä ainakaan hyviä treenijä tehty. Olisiko kyynärvarret vain niin kireät, että heti kun pääsevät kunnolla turpoamaan ja paineeseen niin siinä sitten ovat ja tulehtuvat…..paras vaan syödä nätisti….tai lopettaa sarjat kesken, kun alkaa tuntumaan….dieetillä pysyy kroppa ainakin ehjempänä, vaikka toisin voisi kuvitella.

Vappuna pidin sitten sen tauon. Kolme päivää tuntui jo ikuisuudelta ja tulihan sitä sitten kuitenkin viisi pientä treeniä myös sille viikolle. No huilailen taas pidempään sitten, kun tuntuu siltä.

Smilessä on tapahtunut viime aikoina niin suuri muutos käyttäytymisessä – on tainnut tyttö aikuistua, kun kuonoonkin on tullut ensimmäiset harmaat. Välillä tuntuu, että jo vanhaakin koiraa ulkoilutan, kun meno on välillä tosi laiskaa, kun hetki sitten mentiin tuhatta ja sataa. Tänäänkin oli niin kiva paistatella päivää itse pitkässä paidassa ja toppatakissa, kun toinen istui maistelemaan ruohonkorsia…

Laiheliini kopassaan. Smilessäkin alkaa näkyä niitä kivoja omia piirteitä ja luonnetta, joita en vielä hetki sitten nähnyt lainkaan vaan vertasin sitä vaan Saraan. Olihan Sara omanlaisensa ihana otus, mutta ehkäpä tästäkin rääpäleestä tulee vielä jotakin :)

Kisoista lomalle

No niin. Kisat on nyt kisattu ja kaikinpuolin olen tyytyväinen ja tyytyväisin ikinä koko kisaprojektiin. Vaikka ensimmäisen puoliskon dieettiajasta soudin eestaas lähteäkkö kisaamaan ja viimeisten viikkojen aikana sairastelin sun muuta ei mukavaa niin pääsin kuitenkin asettamaani tavoitteeseen. Tavoitteen asetin kilomääräisesti sekä niin, että uskallan kokeilla uutta. Dieetin aloituksesta puntarille olin 11,5kg kevyempi ja nyt kun ajattelee (viikko sitten en tainnut oikein ajatella) olin aikas rohkea sen suhteen mitä itselläni testailin eikä silloin edes jännittänyt kuinka kroppa reagoi sellaiseen, jota en ole ikinä kokeillut. No olisihan testailut voineet paremminkin mennä, mutta niin paljon taas opin, että ei harmita yhtään. Heti kisojen jälkeen kotimatkalla aloin myös suunnittelemaan uusia kokeiluita ensi kisaa varten.

Kisaa edeltävä päivä taisi olla jännittävin kaikista ja punnituksessa jännitin niin kamalasti (en tiedä miksi), että ajattelin selviydynköhän lavalle asti ollenkaan. No suurimmat jännitykset jäivät onneksi perjantaille ja vaikka vaparissa hyvä kun pystyssä pysyin niin ei jännittänyt enää kuin sopivasti niin kuin pitääkin.

Lavan takana minulla oli huoltohommissa Juttasisko ja miinuspisteitä tuli ainoastaan toisesta irtoripsestä ja biksuliimasta, joiden laitto meni vähän niin kuin sinnepäin….No hyvin Jutalta huolto sujui.

Kisojen jälkeen kävimme syömässä, jonka jälkeen suunta kohti Vantaata. Kotona odotti laukkujen purkaus ja uusien lastaus, koska aamulla oli edessä varhainen lähtö satamaan. No ehti sitä vähän maistaa äipältä tilaamaani porkkanakakkua ja sain myös pullon samppakaljaa, jota oli sitäkin pakko maistaa :)

 

Lähdimme sitten äityliinin kanssa pienelle lomalle Viroon Pärnuun kylpylään. Sunnuntaista torstaihin oli suunnitelmissa löhöämistä ja rentoutumista täyshoidolla, kylpylähoidoilla maustettuna. Ei olisi tarvinnut pitää muuta mielessä kuin ruoka- ja hoitoajat.

Täytyy sitä kuitenkin lomallakin olla jonkinmoinen aikataulu: 5.30 ylös, tunnin aamulenkki, 7.00 aamupala, kasin jälkeen salille, aamupäivä menikin hoidoissa, päivällä lounas, jonka jälkeen hotellista ulos ja päivälliseksi takaisin ja illalla vielä omaa ohjelmaa. Ei käyneet päivät pitkiksi ja seuraavaa kertaa varten jäi vielä muutama paikka tutkimatta. Kylpylässäkään ei jaksanut vaan lillua tekemättä mitään.

Ei jäänyt valittamista lomasta; ruoka oli hyvää ja hotelli oli toimiva. Ainut mikä rasitti oli se, että sali aukesi vasta kasilta eikä aamu-uinnillekkaan olisi päässyt vasta kuin 6.30….Kuvia tuli napsastua kokonaiset viisi kuvaa….

Bussien linjakartasta oli hotellilla apua suunnitelmia tehdessä. Napsasin kuvan myös aikataulusta. Harmi vaan kun aikataulu oli vain toiseen suuntaan ja alkuun toisen suunnan ajat piti arvailla. Ei me odotettu kuin kerran tasan tunti bussia ulkona….

 

Aamukävelyillä sai aika rauhassa käppäillä.

 

Hotelli oli meren rannalla, mutta vielä ei tarjennut aurinkotuolissa löhötä.

 

Käytiin testaamassa myös eräs ravintola ja sehän oli pakko, koska olin dieetillä tämän reissun jo suunnitellut ruokineen….Oli siellä oikeasti vähän hauskempaa mitä kuva antaa ymmärtää; hermot meinasi vaan mennä, kun ei äityliiniltä oikein kuvan ottaminen onnistunut…..

Jäädykettä a’la MASS-minttu

Heps; viikko aikaa ja lava kutsuu :) Huomenna olisi vuorossa vielä viimeinen selkätreeni, jonka otan kuitenkin kevyemmin mitä viimekertaiset ovat olleet; ei siis enää tuplatreenipäivää selälle ja maastavedonkin voisin jättää tekemättä. Myös nämä pääsiäisen vapaat olen ottanut sinänsä rennommin, kun en ole tekemisen puutteessa tehnyt kahden puntin päivää vaan kerta on riittänyt (ja vallan mainiosti näillä energioilla). Nyt on taas vaihteeksi niin hyvä olo, vaikka vatsa ilmoittaakin ruoka-ajasta, mutta toisin oli olon puolesta eilinen puolipäivää, kun kaikki tuli heti läpi mitä suuhunsa pistinkin….no onneksi tältä olen välttynyt muuten oikeastaan koko dieetin ajan; huh.

Torstai päivä oli minulle se viimeinen nitistys siinä mielessä, että jos siitä selviän niin  selviän hyvin myös pääsiäisen ja ensi viikon. Selvisinhän siitä, vaikka se olikin koko matkan pisin ja ankein päivä (ehkä vain siksi, koska se oli vain päässäni “se” päivä…)

Pääsiäiseksi piti kehittää jotain tekemistä, kun ei mihinkään voi/viitsi lähteä eikä sitä kotonakaan voi vaan olla. Olen yrittänyt kaikin keinoin välttää kokkailuja/leipomisia, koska kun syöjiä ei ole enkä halua pakastinta ahtaa kaikella sonnalla, koska itse joudun sen sitten myös tyhjentämään. No nyt on kuitenkin pakastevihannesten tilalle saatu jo jotakin täytettä.

Aloittelin torstai iltana terveellisemmällä pakastettavalla, kun päätin tehdä tomaattista jauhelihakastiketta. Jauhelihat vain ruskistetaan sipulin ja valkosipulin kanssa, jonka jälkeen haudutellaan niitä kattilassa tomaattimurskan, pyreen ja mausteiden kanssa. Ainakin tuoksui hyvältä.

Kastikkeesta jätin osan pakastamatta, koska oli ihan pakko saada sitä myös johonkin muuhun käytettyä. Päätin tehdä sitten piirakkaa. Tässäkin pyrin terveellisempään versioon ja tein pohjan rasvattomasti ja kermaviiliä käyttäen eli sillä samalla pohjalla mitä yleensä. Yksinkertaisuus oli piirakan idea ja päälle tuli vain kastikkeen lisäksi kermaviili-muna seos sekä tomaattia ja mozzarellaa. Päälle sujahti hieman liikaa pizzamaustetta ja basilikaa, mutta eipä kai tuo haittaa.

Jos eilinen aamu meni piirakan puolesta hyvin niin loppupäivä ei sitten todellakaan, kun nyt viimein päätin kokeilla kaalikääryleitä. Niitähän oli suunnitelmissa tehdä silloin viime dieetillä eli puolitoista vuotta sitten. Niin aikaavievää puuhaa se on, että siihen hommaan en lähde muuta kuin ajantappomielessä, jos enää sittenkään tämän kokemuksen myötä. Olisi vain pitänyt uskoa Smilekoiraa, kun hän haukkui kaalin heti, kun sen kotiin raahasin. Minä vain sanoin, että kiltti kaali se on…..Ei todellakaan ollut! Kääryleiden teosta ei sitten sen enempää, kun että kaalisilppua on jääkaapissa, täytettä on pakastimessa “jauhelihakaalipatana”, suutuksissani laitoin liikaa kermaa ja siirappia kääryleille, osa kääryleistä lensi roskiin, kun ei vuokaan mahtunut ja sitä rataa….No sain minä pakastimeenkin ainakin muutaman kääryleyritelmän ja loppupeleissä ainakin tuoksui hyvältä…..Niiden maistamista odottelen mielenkiinnolla…

Pitkäperjantai olikin sitten todella pitkä eikä tarvinnut muuta ihmetellä, kun sain taistella kaalin kanssa.

Tänään ei sisäinen kelloni herättänytkään enää puoli neljä vaan sain nukkua puoli tuntia pidempään, koska menin nukkumaan puoli tuntia myöhemmin…loogista. Aamukävelyn jälkeen salille, jonka jälkeen miniaero 10 min sekä muutama kierros vaparia. Vahingossa testasin aerolla myös crossarin intervalliominaisuutta ja vähällä pääsin tällä kertaa, jos vertaa omaan intervalliin, jossa itse säädän vauhtia/tehoja. Aamulla oli jo niin hyvä olo, että otin jopa kuvan ennen salille lähtöä; yöhousujen peitoksi vain tuulihousut ja aluspaidaksi paita, jota käytän kovimmilla pakkasilla -hyvin menee. Vatsa vielä esiin niin tämä käy ihan kuntokuvasta, kun en niitäkään ole lainkaan ottanut.

Niin -salilta taas koomakauppareissun jälkeen kotio kokkailee. Nyt alkaa kokkailut mennä pahempaan (vai parempaan) suuntaan, kun tänään aloitin browniesseilla ja kahdella värillä. Kahden värin ohjeen olen bongannut joskus S-lehdestä ja uuden fazerinajäätelön myötä tuli sitten tämä idea: suklaakerros fazerinasta ja tuorejuustokerros appelsiinituorejuustosta.

Suklaakerros pohjalle, jossa fazerinasuklaata ja päälle vielä vähän extraa. Nyt olisi kyllä tehnyt mieli nuolla näppejä, kun ihanantuoksuista sulanutta rasva-suklaaseosta kokeilin, koska on jäähtynyttä. En nuollut kuitenkaan.

Suklaan päälle tuli sitten tuorejuustokerros, jota jouduin vähän fiksaamaan: koska marketista ei löytynyt appelsiinituorejuustoa niin sekoitin tavallisen sekaan appelsiinimarmeladia. Tämä versio sai kelvata nyt. Kerroksia sekoitin sitten hieman ennen uunitusta ja olisin saanut sekoittaa vielä rankemmin, jotta tekele olisi vastannut valmiina mielikuvaani. Tuohon kun isken hampaani sitten….

Ja viimeisenä (ainakin tältä erää) tuotoksena tältä päivältä pakastin sai sisälmyksiinsä -MASS jäädykkeen. Kaalikääryleistä jäi kermaa vielä jäljelle niin jotakin piti siitä kehittää niin, että selviän ilman kauppareissua. Muutama päivä sitten tuli MASS -tilauksen yhteydessä iki-ihana MASS minttusuklaapatukka, jonka päätin hyödyntää sitten tähän tekeleeseen. Eli jäädykekamat sekaisin (kermaa, munaa, sokeria) ja sekaan MASS WHEY minttusuklaata sekä patukka pilkottuna.

Murskasin mukaan myös pähkinäsekoitusta eli tuloksena pähkinäinen minttusuklaajäädyke. Kermanlopusta tuli sopivasti kaksi annosta, jotka purkitin vanhoihin ananaspurkkeihin. Tuli niillekkin käyttöä.

Nyt pitäisi sitten sinnitellä reilut kolme tuntia, jotta kaupat sulkevat ovensa enkä pääse enää toteuttamaan ideoita, joita päässä liikkuu turhan paljon. Ensi viikon eväät ovat pienen laskuvirheen takia melkein kasassa, joten ainakin kerran täytyy kauppaan vielä lampsia, mutta ei välttämättä tänään.

Aurinkoista talvilomaa

Kivasti katkaisi viikon tämänpäiväinen talvilomapäivä. Heräsin kuitenkin ajoissa, mutta vielä puoli kuudeksi en silti salille kiirehtinyt. Toissayönä nukuin viikkoon ensimmäiset kunnon unet, kun ei tarvinnut herätä yskimään, yskimään ja yskimään useita kertoja yössä. No eipä sitäkään ihanuutta pidempään kestänyt, kun viime yönä se taas alkoi. On naapureilla varmaan hermot tiukilla, kun koko talo varmasti raikaa. Viime yönä sain nimittäin itsekkin kuunnella jonkun sedän yskimistä ylemmissä kerroksissa. En tiedä johtuiko antibiooteista vai mistä, mutta ne näyttivät ainakin tehonneen keuhkoihin; enää ei ole riesana kuin yöyskinnät ja väsymys niiden seurauksena.

Ajattelin pitää tänään tuplatreenipäivän salilla, kun ei ole mitään sen kummallisempaa pakollista tekemistä. Täällä kotona sitä työnsarkaa olisi kyllä ihan riittämiin, mutta enköhän jotakin saa myös täällä aikaiseksi. Aamun aloitin Smilen kanssa normi aamukävelyllä ja aamupalan jälkeen salille olkapäiden ja vatsan kimppuun, jonka päälle pöyräilyä 20min. Nyt on käyty kaupassa ja syöty niin päiväkävelyn jälkeen voisin hipsiä tekemään toisen puolen treenistä pois eli takaolkapäät ja pohkeet. Sen päälle muutama kierros vaparia. Illalla enää sitten iltalenkki ja voin taas onnitella itseäni kuluneesta päivästä, josta (toivottavasti) selvisin.

Viime viikolla sain myös uuden tukan. Piti pätkästä ensin kaikki pois, mutta väliaikaisesti pidän kuitenkin vielä tämän pidemmän version. No se tukka jäi nyt kuitenkin piiloon tästä kuvasta…..

 

Tänään maistui vähän erikoisempi eväs, kun jaksoin ihan pannuttaa söössin ja lisäsin nuudeleita joukkoon. Parasta oli kuitenkin soijakastike ja punasipuli, jota aloin kaupassa himoitsemaan.

Smile ei ole varmaan edes huomannut, että Sara ei ole tullut takaisin kotiin. Täällä Smile vain sotkee minkä kerkiää….Smile täytti vuoden kaksi viikkoa sitten ja muutama päivä siitä alkoi ensimmäinen juoksu, joka jatkuu edelleen. Sarakoira ei veritippoja jälkeensä jättänyt toisin kuin tämä…..Myös ovet ja seinät on kiva varmaan maalata ruskeanpunaiseksi, kun nukutaan pylly ylhäällä….

 

Ja housuja en hommaa. Kyllä tämäkin KK oppii varmaankin jälkensä siivoamaan; toivoa sopii.

Last Smile

Hyvää 30-vuotis synttäriä vaan…Sen kunniaksi vietän tänään surujuhlaa, kun Murmelini lensi koirien taivaaseen. En sitten parempaa synttärilahjaa itselle keksinyt.

Kävimme ennen eläinlääkäriä vielä kävelyllä; aurinko paistoi ja Sara innostui sukeltamaan vielä hankeen

Sain vielä myös viimeisen hymyn, jonka jälkeen tyttöni nukkui syliini

Kauniita unia Sarakulta!!!

Tämä olikin hyvä lopetus muutenkin surkealle viikolle. Olen niiiiiin väsynyt, kun joka ikinen yö on mennyt yskiessä keuhkoja pihalle. Eilen hain sitten rohtoja lääkäriltä ja nyt pystyy jopa hengittämään kivuitta. Tästä ei voi olla enää suunta kuin ylöspäin….

Huomenna on taas päivä uusi; jospa se tästä.

Juttavanhukselle paljon onnea!!!

Kahden dieettiläisen eka tekele

No niin, tänään on viimein aloitettu dieettileivonta, kun saan viikonlopuksi vieraan. Saa nähdä jääkö ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi. Apukokkina minulla oli mr. ässä, joka niin ikään on pudotellut kanssani painoa ja nyt takana -12kg pudotus. Kiitettävä suoritus tähän mennessä! Meistä kumpikaan ei tietenkään päässyt maistelemaan pikaista tekelettä, mutta luulen, että maistuu vieraalleni :) Tehtiin perus unelmakääräri, jonka maustimme appelsiinimarmedalilla ja appelsiinilla.

 

 

Viikko on mennyt välillä paremmissa voimissa kuten tänään (töistä talvilomapäivällä!) ja välillä vähän -ei niin hyvissä voimissa. Siinähän se on mennyt. Vaikka talvilomapäivää vietinkin niin yhden KJK-hoidon kerkesin myös aamutuimaan treenin jälkeen tekemään, jonka jälkeen kävin biksujen sovituksessa :) Ei tämä ruho oikein biksuihin vielä asettunut, mutta lavalle aion, näyttää sitten miltä näyttää :)

Jos kääräriä ei päässyt vielä maistamaan niin tätä ainakin sitten seuraavaksi aamulla…marjoja, omppua, lesitiinia ja raejuustoa. Kanelilla kuorrutettuna, great!

 

Mukavaa viikonloppua!!! Tää ainakin suunnittelee tulevaa kesälomaviikkoa :)

Viimeinen lajissaan

Bodylehden nettisivuilta huomasin juuri, että naisten CBB on kohta historiaa ja sen tilalle tulee women’s physique eli naisten fitnessfysiikka. Jokunen viikko sitten kisattiin jenkeissä ensimmäinen Women’s Physique Pro-kilpailu ja siitäkin oli juttu Bodylehden sivuilla. Niistä kuvista päätellen kisaajilla oli lihasta, mutta kireys ei ollut päätähuimaava. Omaan silmään tämä “pehmeys” on paljon kauniimpaa kuin revityn kireät fysiikat ja pro-kisan jälkeen toivoin, että laji rantautuisi nopeasti myös Suomeen. Saa nähdä mihin tämäkin laji lopulta asettuu ja minkälaista fysiikkaa haetaan. Pajulahden Minnahan kisailee kohta kyseisessä lajissa; tätä odotan jo niiiiiin!!!

Saan kunnian olla sitten vihoviimeinen ja ainut naisten CBB:n hautaanpanija Turussa viiden viikon kuluttua. Jeah. Nyt on oikein hyvä mieli, kun pääsee lavalle vielä kerran kohta jo historiallisessa lajissa….Saa nähdä sitten missä seuraavaksi.

Viime viikko menikin sitten sängynpohjalla, kun tiistaina tulin kipeäksi; ensin oli kurkku ja keuhkot kipeät ja siitä se siirtyi ylöspäin nenään ja silmiin. Kuumetta piti yhtäjaksoisesti myös kolme päivää eikä paljon urheiltu ei. Koirien ulkoiluunkin sain onneksi apuvoimia niin sain levätä hyvin. Nyt on muutamat mummojumpat salilla heiluteltu ja koiratkin ovat päässeet normaalisti lenkkeilemään, mutta sykettä en ole uskaltanut vielä nostella yhtään. Nyt viikonlopun aikana olen yrittänyt kiriä viime viikkoista takaisin ja olenkin ollut aika kuollut…..Jos tavoitteeseeni aion päästä niin ei ole enää varaa yhteenkään sairausviikkoon eikä ollut tähänkään. Nämä kuolemapäivät ovat menneet kuitenkin niin hyvin, että hyvällä säkällä olen huomenna suunnitellussa lukemassa. En tiedä johtuiko valoista vai mistä, mutta hoitohuoneella äipälle posettaessa näytti kunto jopa hyvältä; omaan silmään siis :)

Uuteen viikkoon taas!

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.